Veronmaksajien Rahoilla – VR

VR:n toimitusjohtaja Mikael Aro on pettynyt VR:n viime vuoden tulokseen. Syytä onkin. Samalla koko Suomen kansa on pettynyt Mikael Aroon. Merkittävä kansallisomaisuutemme on huonossa hoidossa.

Toisin kuin pörssiyhtiöt, VR ilmoittelee tuloksestaan valikoivasti ja oman aikataulunsa mukaisesti. Sen vuoksi ulkopuolisen on hankala arvioida tulosta samalla tarkkuudella kuin yksityisten yhtiöiden. Tämä on sinänsä erikoista, koska kyseessä on meidän kaikkien, siis suomalaisten veronmaksajien, omaisuus.

VR teki viime vuonna 1,4 miljardin euron liikevaihdolla tulosta 38,8 miljoonaa euroa. Tuloksesta kuitenkin 32,2 miljoonaa euroa tuli omaisuuden myyntivoitoista ja muista kertaluontoisista eristä. Tämän laskuopin mukaan puhtaasta operatiivisesta liiketoiminnasta tulosta kertyi ainoastaan 6,6 miljoonaa euroa eli alle puoli prosenttia liikevaihdosta. Eipä ole hurraamista.

Edellisvuoden tietojen mukaan VR:n taseessa on sijoitettua pääomaa noin 1,5 miljardia euroa. Tällä omaisuudella saadaan noin 0,4 % tuotto. Vertailun vuoksi, hyvämaineisten suomalaisten pörssiyhtiöiden joukkovelkakirjalainoista saa tällä hetkellä noin kymmenkertaisen tuoton. Suomen valtiokin maksaa lainastaan selkeästi VR:n tuottoa enemmän.

Kun kyseessä on monopoliyhtiö joka monopolin lisäksi saa kymmeniä miljoonia euroja vuosittain valtion suoria tukia, kyseessä ei ole liikkeenjohdon maailmanmestaruus. Samalla yhtiön asiakastyytyväisyys ja henkilöstön tyytyväisyys ovat heikkoja. Osaako VR tehdä mitään oikein?

VR kuitenkin toteaa tulostiedotteessaan, että muutosohjelmalla on saavutettu yli 90 miljoonan euron liikevoittovaikutus. Ulkopuolisen on vaikea havaita missä nämä miljoonat ovat. Sama tulostiedote kertoo muutosohjelman henkilöstövaikutusten olleen 1408 henkilötyövuotta. Suomeksi tämä tarkoittaa, että VR:n palveluksessa on 1408 henkilöä vähemmän kuin aiemmin. Näin monessa perheessä aiemmat ansiot jäävät tänä vuonna saamatta.

Ymmärrän kyllä, että ”muutosohjelman” säästöt pitää näyttää, koska näin voidaan perustella VR:n johdon avokätinen palkitseminen mukaan lukien satojen tuhansien eurojen tulospalkkiot. Tältä osin VR ei häviä kilpailluilla markkinoilla toimiville yrityksille.

Yksityisissä yrityksissä omistajat valvovat, että heidän rahansa tuottavat hyvin. Johtoa palkitaan hyvistä tuloksista ja mikäli omistajat eivät ole tyytyväisiä johtoon, johto vaihdetaan. Näin markkinatalouden kuuluukin toimia. Omistaja päättää kuka hänen omaisuuttaan valvoo ja kartuttaa.

Valtiolla asia on toisin. VR:ää valvoo käytännössä valtion virkamiehet, joilla ei ole euroakaan omaa rahaa kiinni VR:ssä. VR:n omaisuus on veronmaksajan, eli käytännössä ei-kenenkään omaisuutta, jonka huonosta tuotosta kukaan ei perään huutele. Virkamiehet toki valvonnallaan varmistavat, että asiat on tehty muodollisesti oikein. Liiketoiminnallista lisäarvoa tästä ei kuitenkaan synny.

VR on aiemmin ilmoittanut ostavansa 90 uutta sähköveturia. Tämä on suuruusluokaltaan 300 – 400 miljoonan euron investointi. Mikäli VR olisi kaupallinen yhtiö, investoinnille pitäisi saada 10 – 15 % tuotto eli käytännössä VR:n vuosituloksen pitäisi parantua 30 – 60 miljoonaa euroa. Mistä tämä raha tulee? Nousevatko hinnat vai valtion tuet?

Yksityisen yrityksen olisi käytännössä mahdotonta saada rahoitusta investoinnilleen, jolle ei ole näköpiirissä tuottoja. VR:n investointien takuumiehenä on kuitenkin valtio, siis sinä ja minä muiden muassa. Eli käytännössä uudet veturit VR:lle hankitaan, kuinkas muuten kuin veronmaksajien rahoilla.

Kimmo Rahkamo