Suomalaista hyvinvointia rakentamaan

Suomen talouden tulevaisuus on vaakalaudalla. Samalla kun paineet yhteiskunnan menojen kasvattamiseen ovat ilmeisiä, veropohja on rapautumassa. Yritysten voitot ja näin ollen niiden maksamat verot ovat laskussa ja samalla työttömyyden johdosta yksityishenkilöiden maksamat verot eivät voi nousta. Valtio velkaantuu ja joutuu säästämään monista tärkeistä asioista. Nokia ja sen alihankkijat piristivät Suomen taloutta pitkään, mutta ne ajat ovat takana päin. Suomi tarvitsee kipeästi uutta teollisuutta eikä nykyisen teollisuuden kilpailukykyä saa heikentää.

Suomen teollisuuden selkärankana koko sodan jälkeisen ajan on ollut raskas teollisuus. Suomessa on tehty paperia, koneita ja terästä vientiin. Pitkälle näiden varaan hyvinvointimme on rakennettu. Kaivosteollisuus, joka näytti hiipuvan, on viime aikoina noussut uudeksi kasvualaksi. Erityisen ilahduttavaa on, että kaivosteollisuus on pystynyt tarjoamaan uusia työpaikkoja alueille, joissa on perinteisesti ollut korkea työttömyys.

Viime aikoina suomalaista teollisuutta on kohdannut joukko vastoinkäymisiä. Rikkidirektiivi, Talvivaaran kaivoksen ongelmat ympäristöasioissa ja risteilijätilauksen häviäminen ovat yltäneet otsikoihin. Lisäksi on valiteltu kustannustason kilpailijamaita nopeampaa kasvua. Jos jotain hyvää kaikessa tässä on, niin nyt ainakin maan poliittinen johto ymmärtää tilanteen vakavuuden ja heiltä on syytä odottaa toimenpiteitä teollisuuden kilpailuedellytysten parantamiseksi.

Miten tämä liittyy junaliikenteeseen tai Proxion Trainiin?

Proxion Trainin tavoitteena on tarjota suomalaiselle raskaalle teollisuudelle kilpailukykyisiä logistisia ratkaisuja. Raskaan teollisuuden osalta logistiikkakustannukset ovat merkittäviä ja maantieteen vuoksi joudumme antamaan tasoitusta monissa muissa maissa toimiville yrityksille. Logistiikka on kulu, joka ei paranna tuotteen arvoa loppukäyttäjälle. Näin ollen logistiikka on saatava kokonaisuutena mahdollisimman tehokkaaksi.

Suomessa on toimialoja ja osaamista, joissa logistiikkakustannuksilla on vain marginaalinen merkitys. Hyvä niin. Toivottavasti ne menestyvät. Uskon kuitenkin, että raskaalla teollisuudella muodossa tai toisessa tulee olemaan merkittävä rooli Suomen elinkeinorakenteessa myös tulevaisuudessa. Vaikka metsäteollisuus on supistanut voimakkaasti toimintaansa viime vuosina, metsäteollisuuden kuljetustarpeet eivät katoa mihinkään. Erään suomalaisen metsäyhtiön logistiikkajohtaja totesi, että ” vaikka Suomessa ei tehtäisi yhtään sellua tai paperia, niin puut kasvavat täällä tulevaisuudessakin”. Kun puut kasvavat, niitä hyödynnetään jollain tavoin. Jos niitä ei kuljeteta paperin raaka-aineeksi suomalaisille tehtaille, niitä kuljetetaan muualle tai muuhun käyttöön.

Rautatieliikenne on tärkeä osa suomalaista logistiikkajärjestelmää. Valtio on linjannut mm. liikennepoliittisessa selonteossa, että rautatieliikenteen osuutta pitää kasvattaa. Myös EU on tehnyt vastaavia linjauksia. Rautatieliikenne on ympäristön ja energian käytön kannalta maantieliikennettä järkevämpää. Liikenneturvallisuudessa rautatieliikenne on ylivoimainen maantieliikenteeseen verrattuna. Kaiken tämän lisäksi ruuhkat maanteillä vähenevät, kun kuljetettava siirtyy kumipyöriltä rautapyörille. Valitettavasti Suomessa rautatieliikenteen markkinaosuus ei ole viime vuosina noussut. Trendi on pikemminkin ollut päinvastainen: rautatiekuljetuksia on korvattu maantiekuljetuksilla. Tämän trendin me haluamme kääntää.

Proxion Train haluaa osaltaan vaikuttaa, että Suomessa on tulevaisuudessakin teollisuutta ja hyvinvointia. Haluamme, että suomalaisten yritysten logistinen asema parantuu. Oman toimintamme kehittyessä tulemme luonnollisesti työllistämään suoraan suomalaisia ammattiosaajia, mutta jos pystymme parantamaan suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä, on vaikutus työllisyyteen ja hyvinvointiin paljon kokoamme suurempi.

Kimmo Rahkamo

PS. Kiitän edellisen blogitekstin lukijoita ja kommentoijia. Samalla pahoittelen, että kirjoituksesta oli jäänyt kirjoittajan nimi pois. Se ei ollut tarkoitus, vaan se johtui kirjoittajan ”blogiteknisestä osaamattomuudesta”. Tarkoituksenamme ei ole ”ampua puskista” vaan esiintyä reilusti omalla nimellämme.